Tyypin 2 diabetes on diabeteksen yleisin muoto, ja se voi kehittyä pitkään huomaamatta. Hyvä uutinen on, että siihen voi elintavoilla vaikuttaa paljon. Tässä artikkelissa kerromme Terveyskirjaston ja WHO:n tietoihin perustuen, mitä tyypin 2 diabetes on, kenellä riski on suurentunut, millaisia oireita voi ilmetä, miten sairaus todetaan ja miten sitä voi ehkäistä.
Mitä tyypin 2 diabetes on
Terveyskirjaston mukaan tyypin 2 diabetes on diabeteksen yleisin muoto. Siinä insuliinin vaikutus elimistössä on heikentynyt (insuliiniresistenssi), eikä insuliini pysty pitämään verensokeria normaalilla tasolla. Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistön puolustusjärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavia soluja; sen hoito perustuu aina insuliinin korvaamiseen.
Tyypin 2 diabeteksessa haima tuottaa yleensä edelleen insuliinia, mutta sen vaikutus on heikentynyt. Verensokeri nousee vähitellen, minkä vuoksi muutos voi jäädä huomaamatta. Sairauden kulku on yksilöllinen, ja hoito sovitetaan aina henkilön tilanteeseen.
Kuinka yleinen diabetes on
WHO:n mukaan diabetesta sairastavien määrä kasvoi 200 miljoonasta vuonna 1990 830 miljoonaan vuonna 2022. Diabetes voi aiheuttaa sokeutta, munuaisten vajaatoimintaa, sydäninfarkteja, aivohalvauksia ja alaraaja-amputaatioita. Terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, normaalipaino ja tupakoimattomuus ehkäisevät tai viivästyttävät tyypin 2 diabetesta.
Diabeteksen yleistyminen on maailmanlaajuinen ilmiö, ja WHO:n mukaan esiintyvyys on kasvanut nopeammin matalan ja keskitulotason maissa kuin korkean tulotason maissa. Siksi ehkäisyllä ja varhaisella toteamisella on suuri merkitys.
Diabeteksen seuraukset
WHO:n mukaan diabetes ja diabeteksen aiheuttama munuaissairaus aiheuttivat vuonna 2021 yli 2 miljoonaa kuolemaa. Siksi hyvä hoito ja lisäsairauksien ehkäisy ovat tärkeitä jo sairauden alkuvaiheesta lähtien. Säännölliset seurantakäynnit auttavat havaitsemaan muutokset ajoissa.
Riskitekijät
Terveyskirjaston mukaan tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä ovat muun muassa lähisukulaisella todettu tyypin 2 diabetes, ylipaino, vyötärölihavuus, aiemmin todettu raskausdiabetes tai esidiabetes, kohonnut verenpaine sekä sydän- ja verisuonisairaus. Riskiä voi arvioida diabeteksen riskitestillä.
Riskitekijöitä on sekä sellaisia, joihin ei voi vaikuttaa, kuten suku, että sellaisia, joihin voi, kuten paino ja vyötärölihavuus. Riskitesti on nopea tapa saada käsitys omasta tilanteesta: jos pistemäärä on kohonnut, kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa verensokerin mittaamisesta.
Oireet
Terveyskirjaston mukaan selvästi kohonneeseen verensokeriin liittyviä tavallisia oireita ovat lisääntynyt jano, virtsaamistarpeen lisääntyminen, väsymys ja tahaton laihtuminen. Oireet voivat olla epämääräisiä ja kehittyä vähitellen, joten diabetes todetaan usein verikokeiden perusteella. Äkillisesti alkavat tai nopeasti pahenevat oireet edellyttävät viivytyksetöntä hoitoon hakeutumista.
Terveyskirjasto muistuttaa myös, että jos paino laskee 3–5 kiloa lyhyessä ajassa ilman selvää syytä, on syytä hakeutua tutkimuksiin. Koska tyypin 2 diabetes voi pitkään olla oireeton, sen toteaminen perustuu usein verikokeisiin, jotka tehdään esimerkiksi terveystarkastuksen tai muun käynnin yhteydessä.
Terveyskirjaston mukaan tyypin 1 diabeteksessa oireet alkavat usein nopeammin ja voivat olla voimakkaampia kuin tyypin 2 diabeteksessa. Äkillisesti alkavat tai nopeasti pahenevat korkeaan verensokeriin viittaavat oireet vaativat aina viivytyksetöntä hoitoon hakeutumista diabetestyypistä riippumatta.
Hoito
Terveyskirjaston mukaan diabeteksen hoito on pitkäaikaista ja edellyttää päivittäisiä valintoja ja säännöllistä seurantaa. Elintavat ovat keskeinen osa hoitoa kaikissa diabetestyypeissä; tyypin 1 diabeteksessa insuliini on välttämätön, tyypin 2 diabeteksessa lääkitys valitaan yksilöllisesti. Hoitoon kuuluu myös verenpaineen ja veren rasva-arvojen pitäminen tavoitetasolla.
Terveyskirjaston mukaan erityisesti tyypin 2 diabeteksessa elintapamuutoksilla voidaan parantaa verensokeritasapainoa merkittävästi, ja joissakin tapauksissa verensokeri voi normalisoitua pitkäksi aikaa ilman lääkehoitoa. Hoito suunnitellaan yhdessä hoitotiimin kanssa, ja sitä arvioidaan säännöllisesti.
Ehkäisy arjessa
WHO:n mukaan terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, normaalipainon ylläpitäminen ja tupakoimattomuus ovat keinoja ehkäistä tai viivästyttää tyypin 2 diabetesta. Pienetkin muutokset ovat arvokkaita, kun ne pysyvät osana arkea: säännöllinen ateriarytmi, kasvisten lisääminen, liikkumisen lisääminen päivän aikana ja istumisen tauottaminen ovat hyviä alkuja.
Muutosten ei tarvitse tapahtua kerralla. Monelle toimii parhaiten se, että valitsee yhden tai kaksi asiaa kerrallaan ja seuraa, miten ne sopivat omaan elämään. Tukea saa omasta terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta.
Raskausdiabetes ja myöhempi riski
Terveyskirjaston mukaan raskausdiabetes tarkoittaa raskauden aikana todettavaa sokeriaineenvaihdunnan häiriötä, ja se todetaan yleensä raskauden puolivälin jälkeen sokerirasituskokeella. Sen taustalla on raskauteen liittyvä insuliiniresistenssin lisääntyminen. Hoidon perusta on elintapahoito, erityisesti ruokavalio ja raskauteen sopiva liikunta, ja tarvittaessa lisätään lääkehoito.
Raskausdiabeteksen sairastaneilla on suurentunut vaara sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Siksi Terveyskirjasto suosittelee seuraamaan paastosokeria ja HbA1c-arvoa ajoittain myöhempinä vuosina. Jos sinulla on ollut raskausdiabetes, kerro siitä terveystarkastuksissa.
Lisäsairauksien ehkäisy
Diabeteksen hoidossa ei tarkkailla vain verensokeria. Terveyskirjaston mukaan verenpaineen ja veren rasva-arvojen pitäminen tavoitetasolla on tärkeä osa kokonaisvaltaista hoitoa ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Lisäksi jalkojen kuntoa seurataan säännöllisesti – jalkojen omahoidosta kerromme artikkelissa Hieronta ja diabetes: rentoutuminen ja jalkojen hyvinvointi.
Usein kysyttyä
Onko tyypin 2 diabetes perinnöllinen? Lähisukulaisella todettu tyypin 2 diabetes on yksi riskitekijöistä.
Voiko tyypin 2 diabeteksen ehkäistä? WHO:n mukaan terveelliset elintavat voivat ehkäistä tai viivästyttää sitä.
Miten diabetes todetaan? Usein verikokeiden perusteella, koska oireita ei aina ole.
Tarvitaanko aina lääkkeitä? Ei aina; lääkitys valitaan yksilöllisesti elintapahoidon rinnalle.
Milloin hakeutua hoitoon
Ota yhteyttä omaan hoitopaikkaasi, jos verensokeriarvot ovat toistuvasti tavoitteen ulkopuolella, sinulla on usein matalia verensokereita tai huomaat jaloissasi haavan tai ihorikon, joka ei ala parantua. Äkillisissä terveysongelmissa Päivystysapu 116117 neuvoo, ja hätätilanteessa soita 112.
Lääketieteellinen huomautus: tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin, diabeteshoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen neuvoja, diagnoosia tai hoitoa. Noudata omaa hoitosuunnitelmaasi ja keskustele muutoksista hoitotiimisi kanssa. Äkillisissä terveysongelmissa voit soittaa Päivystysapuun 116117. Hätätilanteessa soita 112.
