Matala verensokeri eli hypoglykemia on yksi diabeteksen hoidon yleisimmistä haittavaikutuksista. Se voi tulla nopeasti ja tuntua epämiellyttävältä, mutta useimmiten sen voi hoitaa itse, kun oireet tunnistaa ajoissa. Tässä oppaassa käymme läpi NHS:n ohjeisiin perustuen, mitä matala verensokeri tarkoittaa, miten sen tunnistaa, miten sitä hoidetaan ja milloin tarvitaan apua. Opas on yleistä tietoa eikä korvaa omaa hoitosuunnitelmaasi.
Mitä matala verensokeri tarkoittaa
NHS:n mukaan matala verensokeri (hypoglykemia) tarkoittaa yleensä alle 4 mmol/l verensokeria, ja sitä esiintyy lähinnä insuliinia tai tiettyjä muita diabeteslääkkeitä käyttävillä. Oireita voivat olla nälkä, huimaus, ahdistuneisuus tai ärtyneisyys, hikoilu, vapina, huulten kihelmöinti, sydämentykytys, väsymys, näön sumeneminen ja sekavuus.
Matalaa verensokeria esiintyy lähinnä diabetesta sairastavilla, joiden hoitoon kuuluu insuliini tai tietyt muut verensokeria alentavat lääkkeet. Siksi on tärkeää tietää, kuuluuko oma lääkitys näihin – asian voi tarkistaa hoitotiimiltä tai apteekista.
Kirjaa tilanteet ylös
Kun matala verensokeri toistuu, kannattaa kirjata ylös, mitä sitä ennen tapahtui: mitä ja milloin söit, paljonko lääkettä otit, liikuitko tai joitko alkoholia. Merkinnät auttavat hoitotiimiä arvioimaan, tarvitseeko hoitosuunnitelmaa säätää. NHS:n ohjeen mukaan hoitosuunnitelmaan kuuluu myös insuliiniannoksen säätäminen tarvittaessa, joten muutokset tehdään yhdessä hoitotiimin kanssa.
Arjen muutokset, kuten matkustaminen, vuorotyö tai kellojen siirtyminen kesä- ja talviaikaan, voivat muuttaa ateria- ja lääkerytmiä. Tällaisista tilanteista kannattaa keskustella etukäteen hoitotiimin kanssa, jotta tiedät, miten toimia.
Tunnista oireet
Oireet vaihtelevat ihmisestä toiseen, joten omien varhaisten merkkien tunnistaminen on tärkeää. NHS:n mukaan vakavassa matalassa verensokerissa voi esiintyä kouristuskohtaus tai tajunnan menetys. Läheisten on hyvä tietää, miltä matala verensokeri sinulla näyttää, jotta he osaavat auttaa.
NHS:n ohjeen mukaan, jos sinulla on diabetes ja sinulla on mitä tahansa matalan verensokerin oireita, mittaa verensokeri, jos se on mahdollista. Jos lukema on alle 4 mmol/l, ryhdy hoitamaan sitä. Mittaaminen varmistaa, että oireet todella johtuvat matalasta verensokerista eivätkä esimerkiksi jännityksestä.
Jos et aina tunnista oireita tai sinulla on ollut matalia verensokereita yöllä, NHS kehottaa ottamaan yhteyttä hoitopaikkaan. Hoitotiimi voi arvioida, voisiko esimerkiksi tiheämpi mittaaminen tai jatkuva glukoosinseuranta tuoda turvaa – tämä arvioidaan aina yksilöllisesti.
Näin hoidat matalan verensokerin itse
NHS:n ohjeen mukaan matalaa verensokeria hoidetaan nauttimalla jotakin verensokeria nopeasti nostavaa, kuten pieni lasillinen hedelmämehua tai sokeripitoista virvoitusjuomaa tai glukoositabletteja. Verensokeri mitataan uudelleen 10–15 minuutin kuluttua, ja jos se on yhä alle 4 mmol/l, hoito toistetaan. Kun oireet ovat helpottaneet, syödään jotakin pidempään vaikuttavaa, kuten voileipä tai seuraava ateria.
Hoidon jälkeen on hyvä miettiä, mistä matala verensokeri johtui, ja kirjata tilanne ylös. Jos ateria on tulossa pian, se voi toimia pidempään vaikuttavana hiilihydraattina.
Vakava matala verensokeri
NHS:n mukaan tajuttomalle henkilölle ei saa antaa ruokaa tai juomaa, koska hän ei pysty nielemään turvallisesti. Hänet asetetaan kylkiasentoon ja annetaan glukagonipistos, jos se on saatavilla ja sen käyttö osataan. Jos henkilö ei reagoi normaalisti tai on tajuton, soita hätänumeroon – Suomessa 112.
NHS kehottaa soittamaan hätänumeroon myös silloin, jos glukagonipistos on annettu eikä henkilö ole toipunut 10 minuutissa, tai jos hän on juonut alkoholia. Läheisten kannattaa opetella glukagonin käyttö etukäteen, jos sellainen on määrätty.
Miten riskiä voi pienentää
NHS:n mukaan matalan verensokerin riskiä voi pienentää noudattamalla hoitotiimin kanssa sovittua hoitosuunnitelmaa, mittaamalla verensokeria säännöllisesti ja kantamalla aina mukana jotakin nopeasti verensokeria nostavaa, kuten glukoositabletteja tai sokeripitoista juomaa. Mukana kannattaa pitää myös tieto sairaudesta, ja perheenjäsenten ja läheisten on hyvä tietää, miten matalaa verensokeria hoidetaan.
Säännöllinen mittaaminen auttaa huomaamaan verensokerin laskun ajoissa. Verensokerimittari tai sensori antaa tiedon, jonka perusteella voit toimia – tärkeintä on kuitenkin tietää etukäteen, mitä tehdä, kun lukema on matala.
Muistilista läheisille
Kun läheisellä on diabetes, on hyvä osata toimia matalan verensokerin tilanteessa. NHS:n ohjeiden pohjalta tärkeimmät asiat ovat: jos henkilö on hereillä ja pystyy nielemään, hänelle annetaan jotakin nopeasti verensokeria nostavaa, kuten mehua tai glukoositabletteja, ja verensokeri mitataan uudelleen 10–15 minuutin kuluttua. Jos henkilö on tajuton, hänelle ei anneta mitään suun kautta, hänet käännetään kylkiasentoon ja glukagoni annetaan, jos sitä on saatavilla ja sen käyttö osataan. Henkilön luona pysytään, kunnes hän on täysin toipunut.
Jos olet epävarma tilanteesta tai henkilö ei reagoi normaalisti, soita 112. Hätäkeskus neuvoo, miten toimia ennen avun saapumista.
Milloin ottaa yhteyttä hoitopaikkaan
NHS:n mukaan hoitopaikkaan kannattaa ottaa yhteyttä, jos sinulla on usein matalia verensokereita, olet kokenut vakavan matalan verensokerin tai yöllisiä matalia verensokereita, tai et aina tunnista oireita. Myös henkilön, jolla ei ole diabetesta mutta jolla on matalan verensokerin kaltaisia oireita, kuten vapinaa, hikoilua, sydämentykytystä ja sekavuutta, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Usein kysyttyä
Mikä on matalan verensokerin raja? NHS:n mukaan yleensä alle 4 mmol/l.
Mitä syön, kun verensokeri on matala? Jotakin nopeasti imeytyvää, kuten mehua tai glukoositabletteja, ja mittaa uudelleen 10–15 minuutin kuluttua.
Saako tajuttomalle antaa juotavaa? Ei. Aseta kylkiasentoon, anna glukagoni jos mahdollista, ja soita 112.
Mitä teen, jos minulla on yöllisiä matalia verensokereita? NHS:n mukaan siitä kannattaa kertoa hoitopaikkaan.
Mitä minun kannattaa kantaa mukana? NHS:n mukaan jotakin nopeasti verensokeria nostavaa, glukagonipakkaus, jos sellainen on määrätty, sekä tieto sairaudesta.
Lisää aiheesta
Diabeteksen hoidon kokonaisuudesta voit lukea artikkelista Diabeteksen hoito: tärkeät askeleet hyvinvointiin.
Milloin hakeutua hoitoon
Ota yhteyttä omaan hoitopaikkaasi, jos verensokeriarvot ovat toistuvasti tavoitteen ulkopuolella, sinulla on usein matalia verensokereita tai huomaat jaloissasi haavan tai ihorikon, joka ei ala parantua. Äkillisissä terveysongelmissa Päivystysapu 116117 neuvoo, ja hätätilanteessa soita 112.
Lääketieteellinen huomautus: tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin, diabeteshoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen neuvoja, diagnoosia tai hoitoa. Noudata omaa hoitosuunnitelmaasi ja keskustele muutoksista hoitotiimisi kanssa. Äkillisissä terveysongelmissa voit soittaa Päivystysapuun 116117. Hätätilanteessa soita 112.
