Jalkojen hoito, Uutiset

Diabetes ja jalat talvella: arjen huomioita pakkasen ja liukkauden keskellä

Suomen talvi on kaunis, mutta se on myös vaativa vuodenaika jaloille. Pakkanen, kosteat kengät, kuiva sisäilma ja liukkaat kadut koettelevat jalkojen ihoa ja verenkiertoa. Diabetesta sairastavalle jalkojen hyvinvointi on erityisen tärkeä asia, koska diabetes voi pitkään jatkuessaan vaikuttaa jalkojen hermoihin ja verenkiertoon. Tässä kirjoituksessa käymme läpi, miksi jalat ansaitsevat diabeteksen yhteydessä erityistä huomiota ja millaisia arjen asioita moni ottaa huomioon talvella. Kirjoitus on yleistä tietoa, ja omasta jalkojen hoidosta kannattaa aina keskustella oman hoitotiimin kanssa.

Miksi jalat ovat diabeteksessa tärkeät?

Pitkään koholla oleva verensokeri voi vaurioittaa ääreishermoja. Tätä kutsutaan neuropatiaksi. Kun jalkojen tuntoaisti heikkenee, pieni hiertymä, haava tai paleltuma voi jäädä huomaamatta. Diabetes voi myös heikentää jalkojen verenkiertoa, mikä hidastaa haavojen paranemista. Näiden syiden vuoksi diabetesta sairastavan jalkojen säännöllinen tarkastus kuuluu hoitoon, ja moni käy myös jalkojenhoitajalla tai jalkaterapeutilla.

Kaikilla diabetesta sairastavilla ei ole jalkaongelmia, ja riski vaihtelee yksilöllisesti. Juuri siksi jalkojen tilanne arvioidaan yleensä hoitokäyntien yhteydessä, ja oma hoitotiimi osaa kertoa, mitä juuri sinun kannattaa huomioida.

Talvi tuo omat haasteensa

Kylmyys

Pakkasella jalat kylmettyvät helposti, erityisesti jos verenkierto on heikentynyt. Jos tuntoaisti on alentunut, kylmyyttä ei välttämättä huomaa ajoissa. Lämpimät, riittävän väljät talvikengät ja villasukat ovat monelle hyvä ratkaisu. Kenkien ei pidä puristaa, sillä ahdas kenkä heikentää verenkiertoa ja voi hiertää.

Kosteus

Lumi, sohjo ja hiki kastelevat sukat ja kengät. Kostea iho pehmenee ja on alttiimpi hiertymille ja sieni-infektioille. Märät sukat kannattaa vaihtaa kuiviin mahdollisimman pian, ja kenkien annetaan kuivua kunnolla käyttökertojen välillä. Moni pitää talvella kahta kenkäparia vuorotellen käytössä.

Kuiva iho

Sisäilma on talvella usein kuivaa, ja jalkojen iho voi kuivua ja halkeilla, erityisesti kantapäistä. Halkeamat voivat olla portti tulehdukselle. Monet hoitavat jalkojen ihoa säännöllisesti perusvoiteella. Varpaiden väleihin voidetta ei yleensä laiteta, koska varpaiden välit halutaan pitää kuivina.

Lämmönlähteet

Kylmiä jalkoja on houkuttelevaa lämmittää saunan lauteilla, lämpöpatterilla, kuumalla vesipullolla tai lämpötyynyllä. Jos tuntoaisti on heikentynyt, palovamman riski on todellinen, koska kuumuutta ei tunne ajoissa. Moni välttää siksi suoria lämmönlähteitä jalkojen lämmittämisessä ja suosii lämpimiä sukkia.

Liukkaus

Liukkaat kadut lisäävät kaatumisen riskiä kaikilla. Kengän pitävä pohja ja tarvittaessa liukuesteet auttavat. Jos jalkojen tunto on heikentynyt, myös tasapaino voi olla epävarmempi, ja silloin rauhallinen kävely ja esimerkiksi kävelysauvat voivat tuoda varmuutta.

Jalkojen päivittäinen tarkastus

Monet diabetesta sairastavat tarkistavat jalkansa päivittäin, esimerkiksi iltaisin sukkien riisumisen jälkeen. Tarkastuksessa katsotaan muun muassa seuraavia asioita:

  • punoitus, turvotus tai lämpöä tuntuva alue
  • hiertymät, rakot, haavat tai halkeamat
  • värimuutokset iholla tai kynsissä
  • kovettumat ja känsät
  • varpaiden välien kunto.

Jalkapohjia voi katsoa peilin avulla, tai läheinen voi auttaa. Jos jalassa huomaa haavan, hiertymän tai muun muutoksen, joka ei parane, siitä on tärkeää kertoa omalle hoitoyksikölle ajoissa.

Kengät ja sukat

Hyvä kenkä on riittävän pitkä, leveä ja syvä, jotta varpaat mahtuvat liikkumaan. Talvikengissä paksut sukat vievät tilaa, joten kengät kannattaa sovittaa niiden sukkien kanssa, joita aikoo käyttää. Ennen kengän jalkaan laittamista on hyvä tunnustella kengän sisältä, ettei sinne ole joutunut pientä kiveä tai muuta, joka voisi hiertää.

Sukissa monet suosivat saumattomia tai matalasaumaisia malleja, jotka eivät purista nilkasta. Villa ja villasekoitteet pitävät lämpimänä myös hieman kosteina.

Kynsien hoito

Varpaankynnet leikataan yleensä suoraan, ei liian lyhyiksi eikä kulmista pyöristäen, jotta kynsi ei kasva sisään. Jos kynsien leikkaaminen on hankalaa näön, liikkuvuuden tai kynsien paksuuden vuoksi, jalkojenhoitaja voi auttaa. Kovettumia ja känsiä ei kannata poistaa itse terävillä välineillä.

Liikunta tukee jalkoja

Säännöllinen liikunta on tärkeä osa diabeteksen hoitoa, ja se tukee myös verenkiertoa. Talvella liikunta voi siirtyä sisälle, esimerkiksi uimahalliin, kuntosalille tai kotijumppaan. Uimahallissa jalat kannattaa kuivata huolellisesti, myös varpaiden välit, ja suojata jalat esimerkiksi uimatossuilla. Varpaiden ja nilkkojen liikkeet istuessa ovat helppo tapa vilkastuttaa verenkiertoa päivän mittaan.

Jalkojen tarkastus hoitokäynnillä

Säännölliset hoitokäynnit ovat tilaisuus keskustella jalkojen kunnosta. Jos et muista, milloin jalkasi on viimeksi tarkastettu, voit ottaa asian puheeksi seuraavalla käynnillä. Hoitotiimi voi tarvittaessa ohjata jalkaterapeutille tai jalkojenhoitajalle.

Matkat ja talvilomat

Talvilomalla moni lähtee laskettelemaan, hiihtämään tai lämpimään. Uudet kengät, pitkät kävelymatkat ja monoissa vietetyt päivät voivat hiertää. Uudet kengät kannattaa totuttaa jalkaan hyvissä ajoin ennen matkaa. Matkalle on hyvä pakata mukaan laastareita, sidetarpeita ja tavallista enemmän sukkia. Jalat kannattaa tarkistaa matkalla joka ilta, kuten kotonakin.

Talven muistilista

  • Valitse lämpimät, väljät ja pitävät talvikengät.
  • Vaihda märät sukat kuiviin.
  • Hoida kuivaa ihoa perusvoiteella, mutta pidä varpaiden välit kuivina.
  • Vältä suoria lämmönlähteitä jalkojen lämmittämisessä.
  • Tarkista jalat päivittäin.
  • Kerro hoitoyksikölle ajoissa haavoista tai muutoksista.

Pienet päivittäiset teot auttavat pitämään jalat hyvässä kunnossa läpi talven. Jalat kantavat meitä koko elämän, ja ne ansaitsevat huolenpitoa.

Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä se ole lääketieteellinen neuvo. Diabeteksen ja jalkojen hoitoon liittyvissä kysymyksissä käänny aina oman lääkärisi, diabeteshoitajasi tai jalkaterapeutin puoleen.

Mitä Käypä hoito suosittelee jalkojen omahoitoon

Käypä hoito -omahoito-ohjeen mukaan diabetesta sairastavan jalat tarkistetaan päivittäin pesun yhteydessä: huomiota kiinnitetään ihon kuntoon, lämpöön ja väriin sekä hautumiin, kovettumiin, rakkuloihin ja kynsiin. Apuna voi käyttää peiliä. Jalkoja ei lioteta, ne kuivataan huolellisesti varvasvälit mukaan lukien, ja ne rasvataan päivittäin varvasvälejä lukuun ottamatta.

Terveyskirjaston Käypä hoito -potilasversion mukaan jalkaa tulee lepuuttaa, jos siinä on poikkeava löydös, kuten ihorikko, haava, kynnen ympäristön punoitus tai kipu, ja sovittuun hoitopaikkaan otetaan heti yhteyttä, jos paranemista ei näy parissa vuorokaudessa. Ihovaurion syy voi olla vähäpätöinen, kuten epämukava kenkä, kävely paljain jaloin tai kivi kengässä. Jalkojen kuntoa seurataan terveydenhuollossa vähintään vuoden välein. Hyvä sukka on kiristämätön ja saumaton, ja kengässä tarvitaan jalan pituuden lisäksi noin 1,5–2 cm:n käyntivara.

Milloin hakeutua hoitoon

Ota yhteyttä omaan hoitopaikkaasi, jos verensokeriarvot ovat toistuvasti tavoitteen ulkopuolella, sinulla on usein matalia verensokereita tai huomaat jaloissasi haavan tai ihorikon, joka ei ala parantua. Äkillisissä terveysongelmissa Päivystysapu 116117 neuvoo, ja hätätilanteessa soita 112.

Lääketieteellinen huomautus: tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin, diabeteshoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen neuvoja, diagnoosia tai hoitoa. Noudata omaa hoitosuunnitelmaasi ja keskustele muutoksista hoitotiimisi kanssa. Äkillisissä terveysongelmissa voit soittaa Päivystysapuun 116117. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Tagged ,