Marraskuun 14. päivä on merkitty kalentereihin ympäri maailmaa: silloin vietetään maailman diabetespäivää. Päivän tarkoitus on lisätä tietoa diabeteksesta, sen hoidosta ja siitä, millaista arki sairauden kanssa on. Tässä kirjoituksessa käymme läpi, mistä päivä on saanut alkunsa, miksi juuri marraskuu ja miten syksyn pimeä kausi voi näkyä diabetesta sairastavan arjessa.
Mistä maailman diabetespäivä on peräisin?
Maailman diabetespäivän perustivat vuonna 1991 Kansainvälinen diabetesliitto IDF ja Maailman terveysjärjestö WHO. Taustalla oli huoli diabeteksen yleistymisestä maailmanlaajuisesti. Myöhemmin YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman 61/225, jonka myötä päivästä tuli virallinen YK:n teemapäivä. Sitä on vietetty YK:n päivänä vuodesta 2007 alkaen.
Päivämäärä ei ole sattumaa. 14. marraskuuta on kanadalaisen lääkärin Frederick Bantingin syntymäpäivä. Banting oli yhdessä Charles Bestin kanssa keskeisessä roolissa insuliinin löytämisessä 1920-luvun alussa. Insuliinin käyttöönotto muutti tyypin 1 diabeteksen ennusteen täysin, ja siksi päivä on samalla kunnianosoitus lääketieteen historian yhdelle merkittävimmistä löydöistä.
Diabetespäivän tunnus on sininen ympyrä. Sininen väri viittaa YK:n lippuun, ja ympyrä kuvaa yhtenäisyyttä. Monissa maissa rakennuksia ja maamerkkejä valaistaan päivän kunniaksi sinisellä.
Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes lyhyesti
Diabetes ei ole yksi sairaus vaan joukko tiloja, joissa veren sokeripitoisuus on koholla. Kaksi tunnetuinta muotoa ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes.
- Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistö ei enää tuota riittävästi insuliinia. Sitä ei voi ehkäistä elintavoilla, ja hoito perustuu insuliiniin.
- Tyypin 2 diabetes kehittyy yleensä vähitellen. Sen riskiin vaikuttavat perimä ja ikä, mutta myös elintavat, kuten liikunta, ruokavalio ja paino. Hoitoon voi kuulua elintapamuutoksia ja lääkitystä.
Molemmissa muodoissa hoito suunnitellaan yksilöllisesti yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Siksi yleiset ohjeet eivät koskaan korvaa omaa hoitosuunnitelmaa.
Miksi syksy ja talvi voivat tuntua arjessa?
Suomen syksy tuo mukanaan pimeyden, kylmyyden ja usein myös rutiinien muutoksia. Kellot siirretään talviaikaan sunnuntaina 25.10.2026, jolloin illat pimenevät aiemmin. Moni huomaa, että liikkuminen ulkona vähenee, ruokailurytmi muuttuu ja uni vaihtelee. Diabetesta sairastavalle tällaiset muutokset voivat näkyä myös verensokerin tasapainossa, koska liikunta, ateriat ja uni vaikuttavat kaikki omalta osaltaan.
Kylmä sää voi myös vaikuttaa mittauslaitteisiin ja tarvikkeisiin. Esimerkiksi insuliinin ja mittareiden säilytysohjeissa on yleensä lämpötilarajat, jotka kannattaa tarkistaa valmistajan ohjeista ennen pitkiä ulkoiluretkiä pakkasella.
Arjen asioita, joita moni miettii pimeänä vuodenaikana
Seuraavat asiat ovat yleisiä kysymyksiä, joita kannattaa käydä läpi oman hoitotiimin kanssa:
- Liikunta pimeällä: miten liikkumisen voisi säilyttää osana viikkoa, vaikka ulkoilu vähenee? Sisäliikunta, kävely valaistuilla reiteillä tai lyhyet tuokiot päivän aikana ovat monelle toimivia vaihtoehtoja.
- Ruokailurytmi: syksyn juhlat ja joulun lähestyminen tuovat herkkuja ja epäsäännöllisiä aterioita. Säännöllinen rytmi helpottaa monen arkea.
- Uni ja vuorokausirytmi: kellojen siirto ja pimeys voivat sekoittaa unta muutamaksi päiväksi. Oma hoitorytmi, kuten lääkkeiden ja mittausten ajoitus, kannattaa huomioida muutoksen yhteydessä.
- Flunssakausi: sairastuminen voi vaikuttaa verensokeriin. Monella on hoitoyksiköltä saadut sairaspäivän ohjeet, ja ne kannattaa kaivaa esiin ennen kuin niitä tarvitaan.
- Tarvikkeiden riittävyys: ennen joulun ja vuodenvaihteen pyhiä on hyvä tarkistaa, että lääkkeitä ja tarvikkeita on riittävästi.
Miten diabetespäivään voi osallistua?
Maailman diabetespäivä ei ole vain asiantuntijoiden päivä. Jokainen voi osallistua omalla tavallaan:
- Opettele tunnistamaan diabeteksen yleisiä oireita ja kerro niistä läheisillesi. Esimerkiksi jano, tiheä virtsaamistarve ja väsymys voivat olla syy hakeutua tutkimuksiin.
- Kysy diabetesta sairastavalta läheiseltä, mikä arjessa auttaa. Ymmärrys ja kannustus ovat usein arvokkaampia kuin neuvot.
- Tutustu luotettaviin tietolähteisiin, kuten terveydenhuollon ja potilasjärjestöjen julkaisemaan tietoon.
- Pukeudu siniseen tai jaa sininen ympyrä sosiaalisessa mediassa tietoisuuden lisäämiseksi.
Tieto lisää ymmärrystä
Insuliinin löytymisestä on kulunut yli sata vuotta, ja diabeteksen hoito on kehittynyt valtavasti. Nykyään käytössä on esimerkiksi jatkuvaan glukoosinseurantaan perustuvia sensoreita ja erilaisia hoitomuotoja, jotka helpottavat monen arkea. Silti sairaus vaatii päivittäistä huomiota, ja jokainen tilanne on erilainen.
Maailman diabetespäivä on hyvä hetki pysähtyä: mitä tiedän diabeteksesta, ja miten voisin tukea niitä, joille se on osa jokaista päivää?
Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä ole lääketieteellinen neuvo. Diabeteksen hoitoon liittyvissä kysymyksissä käänny aina oman lääkärisi tai hoitotiimisi puoleen.
Mitä WHO kertoo diabetespäivästä
WHO:n mukaan maailman diabetespäivää vietetään 14. marraskuuta. Kansainvälinen diabetesliitto IDF perusti päivän vuonna 1991 WHO:n tuella vastauksena diabeteksen aiheuttamaan kasvavaan terveydelliseen ja taloudelliseen uhkaan, ja vuonna 2006 siitä tuli YK:n virallinen päivä.
WHO:n mukaan diabetesta sairastavien määrä kasvoi 200 miljoonasta vuonna 1990 830 miljoonaan vuonna 2022. Diabetes voi aiheuttaa sokeutta, munuaisten vajaatoimintaa, sydäninfarkteja, aivohalvauksia ja alaraaja-amputaatioita. Terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, normaalipaino ja tupakoimattomuus ehkäisevät tai viivästyttävät tyypin 2 diabetesta.
Milloin hakeutua hoitoon
Ota yhteyttä omaan hoitopaikkaasi, jos verensokeriarvot ovat toistuvasti tavoitteen ulkopuolella, sinulla on usein matalia verensokereita tai huomaat jaloissasi haavan tai ihorikon, joka ei ala parantua. Äkillisissä terveysongelmissa Päivystysapu 116117 neuvoo, ja hätätilanteessa soita 112.
Lääketieteellinen huomautus: tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin, diabeteshoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen neuvoja, diagnoosia tai hoitoa. Noudata omaa hoitosuunnitelmaasi ja keskustele muutoksista hoitotiimisi kanssa. Äkillisissä terveysongelmissa voit soittaa Päivystysapuun 116117. Hätätilanteessa soita 112.
